Ennakot ja pelit

Ensimmäinen treenimatsi pelattiin lauantaina 22.1. Mikkelin kuplahallissa MP:n Kai Pahlman-joukkuetta vastaan. Nuoret pojat panivat hanttiin minkä jaksoivat, mutta fyysisyys, nopeus, juoksuvoima, taito ja muutkaan eivät vielä riittäneet haastamaan keltamustia. Lopputulos 0-11, ja meillä maalareina Andy McK kolmesti, Krister kolmesti, Simo-S kolmesti, Kossu ja Matias kerran. Maalit olivat vieläpä komeita ja kovalla prosentilla tehtyjä..

Seuraava action odottaa ensi viikonloppuna kun lähdetään Siilinjärven leirille. Luvassa kahdet treenit Yara-Areenalla ja lauantai-iltana treenimatsi SiPS-B-junioreita vastaan. Mielenkiintoinen vastus kesääkin ajatellen …

Matsi meni mukavasti ja onnistumisia saatiin laajalla rintamalla. Mitenkään valmiilta ei homma näyttänyt, mutta oikean suuntaisia askelia on otettu. Kumpulaisen Anton hoiti maalivahtiosaston tyylillä, ja etenkin Tommi, Sinxu, Roope, Matias, Andy ja Pera olivat elementissään. Lopputulos oli 2-5, ja maalintekijöinä Matias, Andy, Simo ja Sinxu kahdesti. Aikataulussa ollaan ja työ jatkuu.

Ensimmäistä kertaa päästiin pelaamaan täyden kentän peliä, kun 6.3. vastaan kotoisella, loistokuntoisella STPS-Areenalla asettui SiPS. Peli oli kokolailla hakusessa ja osoitti, että jumalaton työmäärä on edessä ennen sarjan alkua. Hyvää oli Andy McK:n kaksi Andy McK:maista maalia: kun Andy pääsee pallo jalassa kelkkailemaan boksiin, on vastustaja hankaluuksissa! Peran puskumaali oli myös upea ja Sakun keskitys siihen yhtä upea. Maalilla C:ltä lainattu Tiaisen Mikko pelasi hyvän matsin, ja osoitti olevansa varteenotettava paikkaaja, jos omia molareita ei joskus (?) löydy. Puhtaimmat paperit Mikon lisäksi Andylle, Peralle, Sakulle. Kriittisistä kohdista ei näin julkisesti enempää, Simolla on treeneissä kyllä asiaa!!! Lopputulos oli 3-0, mutta viis siitä…

Seuraavaksi matkustetaan perjantaina Joensuuhun, jossa kohdataan ykkösdivarin Jippo. Sama vastustaja tulee sitten vieraaksemme heti sunnuntaina.

11.3. käytiin Joensuu-Areenalla kohtaamassa ykkösdivarin Jippo. Olipa hieno pitkästä aikaa olla palelematta lyhythihaisessa paidassa! Areena on upea, joskin pelialusta ei oikein jalkapalloilullinen.
Ottelussa oltiin pääosin ottavana osapuolena, pallonhallinta isännille osapuilleen 65-35. Vaarallisilta maalipaikoilta kuitenkin vältyttiin pakottaen ampumaan isännät kaukaa. Ainoan maalinsa Jippo sai kulmapotkusta, kun vastustaja pääsi vapaasti puskemaan lähietäisyydeltä. Maalissa jälleen pelannut Tiaisen Mikko poimi varmasti kovatkin kaukovedot, mutta aika paljon kohti tai ohihan nuo muutenkin ammuskelivat.
Pallollista pelaamista meiltä ei juurikaan näkynyt, vaikkakin muutama vaarallinen paikka saatiin lähinnä yksilösuoritusten kautta. Puolustamisharjoitukseksi tuo peli meni…

13.3. saatiin sitten Jippo vieraaksi STPS-Areenalle. Peli oli aivan eri näköistä kuin Jönssissä, hallinta ja rakentelu olivat meillä ja vaarallisia tilanteita rakennettiin runsaasti. Meidän ainokaiseksi jääneen maalin teki Krister toisen jakson alussa, ja kun Jippo teki kaksi identtistä puskumaalia kulmapotkuista, saatiin pataan numeroin 2-1. Oikeus ja kohtuus tällä kertaa olisi ollut vähintään pistejako, mutta eihän näistä pisteitä lasketa! Huomattavasti parempi ja pirteämpi esitys koko torvisoittokunnalta! Maalilla esiintyi viiteen peliin neljäs maalivahti, Räisäsen Miika. Mike oli mies paikallaan, väläytti avausvoimaansa muutaman kerran ja hoiti kaiken mitä voi hoitaa mainiosti. Mikäli Mikellä haluja riittää, hän kamppailee vahvasti tulevan kauden ykkösveskarin paikasta .

Seuraavan kerran kuunnellaan vuvuzeloja ensi lauantaina, kun Lahden Kuusysi tulee vieraaksemme kahdella joukkueella…

19.3. lauantaina saatiin jälleen kerran nauttia loistavista olosuhteista! Aurinko porotti täydellä terällä ja kenttä oli loistavaakin paremmassa kunnossa.
Kuusysiltä oli sovittu tulevan kaksi joukkuetta, ja ensimmäinen ottelumme oli niistä kovempaa vastaan. Maalissa pelasi kuudenteen otteluun viides maalivahti, Vaahtoluodon Ville. Ville sai poimia ensimmäisen pallon verkosta jo parin minuutin kohdalla; omissa soi ennen kuin ehdittiin edes koskea palloon… Alku näytti siis murheelliselta, mutta mitä pidemmälle peli eteni, sitä paremmin olimme mukana. Puolustus pelasi tiukkana pakettina, ja kierrätys alakerrassa alkoi lopulta onnistua. Maalipaikkoja oli meilläkin, mm. yksi rankkari, mutta loppulukemat kuitenkin 2-0 vastustajalle. Tasaväkisesti kuitenkin painittiin, ja itseasiassa Kuusysi oli ennakko-odotuksiin nähden yllättävän vaisu ja saamaton joukkio.

Toiseen otteluun tehtiin runsaasti vaihtoja, koska nyt kahden peräkkäisen ottelun niin salliessa ei käytännössä tehty juurikaan vaihtoja kesken ottelun. B-junioreissa ei enää sarjassa sallita edestakaisia vaihtoja, ja onkin hyvä totutella pelaamaan täydet minuutit koska se voi tulla eteen sarjassakin.
Toisessa matsissa Kyykältäkin pelasi osittain samoja hemmoja kuin eka matsissa. Sen verran pehmeämpi vastustaja kuitenkin oli, että vaikka meidän pelimme varsinkin alussa yskähteli aika lailla, ottelu päättyi maalittomana.

Nyt on siis kohdattu kolmesti ykkösdivisioonan joukkue, ja saldona on kolme niukkaa tappiota. Näistä kolmesta pelistä kahdessa ollaan oltu aivan tasaväkisiä vastustajan kanssa, joten kun pientä viilausta vielä tehdään, niin… Saas nähdä kesemällä, mielenkiintoiselta näyttää tässä vaiheessa. Ei mitenkään tietenkään HYVÄLTÄ, mutta mielenkiintoiselta…

Perjantaina saadaankin sitten uudenlainen kokemus, kun harjoitusottelussa STPS Areenalla vastaan kävelee STPS:n Muikeat Valkut. Vastustajissa on runsaasti ykkös- ja kakkosdivarikokemusta, jopa Veikkausliigakokemusta! Onneksi ei kuitenkaan ihan viime vuosilta, hidastuneethan nuo vastustajat parhaista vuosistaan ovat, mutta ennustan pitkää ja vaikeaa iltaa…

Lopputulos tiukan väännön jälkeen 2-2. Eka jakso valkuille 2-0 vaikka valkkujen maalillakin oli tilanteita. Maalissa pelannut Tero Mäkäläinen vain otti kaiken mahdollisen ja mahdottomankin kiinni… Ikävä kyllä Tero loukkasi sormensa ja lähti tauolta paikattavaksi. Valkkujen rivit harvenivat muutenkin, ja toka jakso oli Been…

Seuraava matsi onkin sitten tiistaina 12.4. Areenalla Kulennoisten Palloa vastaan. Mielenkiintoinen vastustaja, jonka riveissä mm. tutut Litmasen veljekset…

KuPia vastaan saatiin toivotunlainen, fyysinen koitos ennen sarjan alkua. Vastustaja oli painavampi ja kokeneempi, mutta muissa muuttujissa etu oli meillä. Kato oli kuitenkin käynyt joukkueessa, koska erinäisten loukkaantumisten ja sairastumisten takia saatiin jalkeille vain 13 pelaajaa. Mitään hätää meillä ei sinänsä ottelussa ollut, vaikkakin äärimmäisen kokenut vastustajan Janne Kupiainen tälläsikin voimakkaalla ylänurkkasijoituksella 1-0 Kupille. Tuon lisäksi vastustajalla oli korkeintaan pari kolme tekopaikkaa, ja etenkin toisella jaksolla olivat hätää kärsimässä. Maalit jäivät kuitenkin meiltä tekemättä, ja niin taas mainion esityksen jälkeen saatiin pataan lukemin 1-0. Erittäin fyysisestä pelistä huolimatta pahemmilta loukkaantumisilta onneksi vältyttiin juuri sarjan kynnyksellä.

SARJAPELIT: ALUEELLINEN KAKKONEN

Harkkapelit on nyt taputeltu, ja sarja alkaa tiistaina vierasottelulla Mikkelin Kissoja vastaan. Kissoista ei juuri ajantasaista tietoa meillä ole, ysinelosten kanssa saatiin takavuosina heiltä aina niukasti pataan, mutta kun MP nyysi sieltä parhaat päältä, Kissojen taso suorastaan romahti. Nyttemmin, kun MP:llä on vain yksi B-juniorijoukkue, on suunta ilmeisesti käynyt taas Kissojenkin suuntaan, joten kovaa vääntöä odotetaan tiistaille.

23.4.2011: Kissamatsista saatiin mukaan kolme pistettä nihkeällä 2-1-voitolla. Ajoittain peli kulki komeasti, mutta ketsuppipullo ei vieläkään auennut… Molemmat maalit Simpalle, ensimmäinen vastustajan molarin lahjoittamana ja toinen sitten tavaramerkillä, laitanousulla. Anton K maalissa oli varma.

Maanantaina avataan kotipelisarja, kun vastaan jolkottelee Kouvolan Sudet. Sudet voitti LauTP:n eka matsissa 2-1, joten samoissa ollaan ennen alkuvihellystä…

25.4.2011: Susia vastaan saatiin toivottu tulos, vaikka peli oli taas vain paikoitellen jalkapallon näköistä. Poissa kokoonpanosta oli Simppa ja Roope edarin pelin vuoksi, ja Anton L, Kalle ja Riku L erilaisten vaivojen vuoksi. Pakka uusiksi siis…
Kärkeen nostettu Andy McK ratkaisi pelin kahdella nopealla maalillaan, ja loput 70 minuuttia sitten palloteltiin… Muitakin hyviä asioita tietysti tapahtui, mutta aika vaisua oli. Erinomainen asia oli Miken loistava sisääntulo joukkueeseen: pitkät ajat työttömänä, mutta muutama maailmanluokan seivi. Etenkin eka jaksolla putken alta nyrkkeilty ylänurkkaveto oli gamesaver, ja ensiesiintyminen sarjapelissä toi heti nollapelin! Äääärimmäisen tärkeä jätkä joukkueelle .
Ikävintä ottelussa oli vastustajalle sattuneet todella monet loukkaantumiset, pahimpana maalivahdin nivusen repsahtaminen vastapalloon virittäessä. Taisi tulla pojalle pitkä loma… Nilkkoja näytti myös menneen useampia.

Seuraavaksi jatketaan äitienpäivänä kotiottelujen sarjaa kohtaamalla jo tuttu SiPS. Kaksi harkkapeliä ovat molemmat tuoneet meille kolmen maalin voiton, joten vaarallinen asetelma sarjaottelua ajatellen. Edarilla ei kuitenkaan ole samaan aikaan sarjapeliä, joten koko torvisoittokunta lienee sitten taas käytettävissä.

12.5.2011: Kävi sitten vähän niin kuin pelkäsinkin; ensimmäisen jakson 1-0 taukojohto suli toisella jaksolla murhaavasti viimeistelleen SiPS:in leipoessa neljä kaunista maalia. Futis on maalintekopeli, ja jos ei omia paikkoja käytetä, avautuu naapurille lopulta omansa. Vanha virsi, mutta paljon hyvääkin oli… lähinnä se eka jakso…

Tulevana sunnuntaina saadaan vieraita Jyväskylästä, vastaan tulee JJK B2 joka avasi pistetilinsä pelaamalla MiKi:n kanssa tasurin. Edarilla on taas peli samaan aikaan, joten saapa nähdä ketä saadaan mukaan…

Kolme pinnaa jäi Savonlinnaan, vaikka JJK avasikin maalihanat heti alkuminuuteilla suoraan kulmapotkusta… Jonin jälleen kerran upea esityö antoi kuitenkin Tommille vapaan tekopaikan, ja tasoitus saatiin kuitenkin aika nopeasti. Tauolle mentiin 2-1 lukemissa ja toka jaksolla leivottiin kolme lisää. Maalintekijöinä Tommin lisäksi Miikka, Topi kahdesti ja Pera. Peran maaliin man of the match Joni antoi millintarkan kulmapotkun, ja Pera teki kuten yleensä… Kiitos, jätkät. Alakerta toimi taas hienosti ja heikkoja linkkejä ei löytynyt lainkaan!

Sunnuntaina aloitellaan sitten maakuntakierrosta: ensimmäinen kova testi on Iisalmessa, jossa paikallinen PK-37 on puhtaalla pelillä. Kova vääntö tulossa! Tiistaina vuorossa Lauritsala ja LauTP joka avasi pistetilinsä voittamalla Kuusankosken. Lauritsalasta en koskaan ole lähtenyt kotiin pisteiden kanssa, joten vaikeaa lienee taas sielläkin. Seuraavana sunnuntaina vuorossa KuPS Kuopiossa. KuPS on sarjassa kaukana kärjestä mutta on kohdannut tähän mennessä vasta sarjan kovimmat joukkueet, joten nousee, nousee… Toivottavasti ei aloita nousuaan meitä vastaa! Helatorstaina sitten Jykylä ja JJK-96. Sen jälkeen alkukauden vieraspelit onkin taputeltu.

26.5.2011: Kaksi hyvin erilaista vierasreissua on takana. Viime sunnuntaina käytiin peräti Iisalmessa asti pelaamassa kauden huonoin ottelu. Vastassa oli puhtaan pelin vastustaja, PK-37, mutta en silti ymmärrä miten saatiin noin totaalisen hampaaton esitys aikaiseksi. Vastustaja piti kyllä palloa hyvin, mutta ensi jakson maalipaikat olivat kuitenkin meille. Futis on kuitenkin maalintekopeli, ja jos ei toiseen päähän tehdä, yleensä ennenpitkää soi toisessa päässä. Muutamasta avopaikasta huolimatta tauolle mentiin 0-0 tilanteessa, ja toisella jaksolla sitten 56 minuutin kohdalla vastustaja pääsi vapaasti puskemaan maalin edestä 1-0. Tuo maali ilmeisesti katkaisi henkisen selkärangan, ja loppuminuuteilla vastustaja rankaisi vielä kahdesti. Vaikka kuinka vastassa oli kärkijoukkue, niin kyllä aivan uskomattomia pökäleitä oltiin!!

Heti tiistaina matkustettiin sitten Lauritsalaan jossa vastaan asettui yleensä vaarallinen LauTP. Ennen sarjaa ennakoin LauTP:n olevan yksi sarjan parhaista, mutta siellä menikin selvät suunnitelmat uusiksi -94-ikäluokan kerman keskittyessä miesten kolmosen peleihin ja osan vetäytyessä pelaamaan miesten alempien sarjojen pelejä. Nyky LauTP koostuu lähinnä -96-ikäisistä muutamalla ysivitosella ja parilla ysinelkulla täydennettynä. Tästä kaudesta tuli siis oppivuosi B-junioreissa, mutta ikäisekseen jengihän pelaa kuitenkin vallan mainosti. Fysiikka ja vauhti ei ihan vielä riitä, mutta perustaito, tekninen ja taktinen osaaminen oikein hyvin. Tänä vuonna pelaavat lähinnä säilymisestä, mutta mikäli jengi säilyy kasassa ensi vuonna ja etenkin seuraavana sitten jo ihan muista sijoista.
Itse ottelussa saatiin tyypillinen alku: nukuttiin alussa ja minuutin kohdalla oltiin 1-0 tappiolla… Sen ei annettu enemmän häiritä, koska ottelu oli kuitenkin selvästi hanskassa. Olli tasoitti kulman jälkitilanteesta, ja 2-1 taukojohdon laukoi Roivaisen Simo kahdestakymmenenstäviidestä metristä ristikkoon. Simolta hyvä riisto, parin naapurin niputus ja uskomattoman hien laukaus! Simon hyvä liike ja taistelu palkittiin toisella jaksolla vielä kahdella maalilla, joista toinen tosin merkittiin Andy McK:lle. Andy liukui pallon molarin ulottuvilta ja Simo pisti sen tyhjiin. Andy teki kuitenkin itse puskumalin kulmasta, joten loppulukemat 5-1 ja kolme pojoa helmen kyytiin.
Kaikkiaan oli kuitenkin sikäli kummallinen ottelu, että vaikka peli oli oikeinkin siistiä eikä minkäänlaista rappaamista kumminkaan puolin nähty, kannettiin molemmista joukkueista pelaajia jatkuvasti paikaatavaksi. Kun Mike oli saanut Iisalmen alkulämmittelyssä sormilleen, tällä kertaa maalissa oli Anton K, joka sai alkulämmittelyssä sormilleen… Kaksi sormea oli sellaisena nakkina, että onneksi eka jaksolla Antonin piti puuttua peliin vain kerran… Tauolla maaliin vaihdettiin Riikilän Matias, joka intoutuikin loistoseiveihin pelin lopulla. Topi sai polveensa kovan tällin ja pelaaminen loppui taukoon, Ollin polvi vääntyi ja muitakin kolhuja saatiin. Jengi on aika tasaisesti hajalla, joten saapa nähdä minkälainen miehitys on tulevana sunnuntaina Kuopioon lähdössä…

30.5.2011: Happamalta maistuu… Lähtökohdat KuPS-matsiin eivät olleet parhaat mahdolliset edarin omiessa taas Roopen ja Simpan ja muun joukkueen ollessa kolhujen kyllästämä. Peliin päästiin kuitenkin hyvin sisään, ja akseli Riku L-Joni Krister hyödynsi nopean hyökäyksen jo kahdeksannella minuutilla. Krister pääsi tuikkaamaan läheltä Jonin syötöstä 1-0. Vastustajan penkillä kiehuttiin jo tässä vaiheessa, ja varsin käsittämätön show siellä pyörikin koko pelin ajan… Peli oli ihan hyvin hanskassa koko jakson, ja vaarallisilta tilanteilta omassa päässä vältyttiin. Luoma tosin otettiin kentältä jo kahden minuutin kohdalla, Rantalan Riku sai pahan puujalan alkuminuuteilla ja kaikenlaisia lommoja saatiin kovajalkaisten kuopiolaisten käsittelyssä laajalla rintamalla. Olli ja Pera pitivät alakerran keskustan puhtaana ja laitapakit säestivät mainiosti. Kumpu pelasi yhden parhaista matseistaan, ja kaikki oli kontrollissa.
Toisella jaksolla Krister kelkkaili boksiin vaarallisesti, ja KuPSin pakin sukittaessa kaatuminen oli väistämätöntä… Pallo pilkulle, ja videokamera käyntiin… Ensi kerralla en kameraa käynnistä, sillä Joni ampui pilkun molarin ulottuville, ja lopullinen niitti jäi antamatta. Päinvastoin taas toisessa päässä Olli joutui ottamaan kontaktia KuPSin hyökkääjään boksissa, ja tuomio oli sama. Kupsilainen pisti pallon varmasti sisään, ja lopputuloksena olikin sitten pistejako. Paljon tarjottiin, mutta lähes tyhjin käsin kuitenkin kotimatkalle jouduttiin. Lopputulos varmisti käytännössä sen, että noususta ykköseen kamppailevat jatkossa SiPS, PK-37 ja Lappee JK. Näistä kohdataan enää Lappee JK ja voittokaan ei nostaisi enää meitä nousijan paikalle, joten pikkuhiljaa aletaan viritellä askelmerkkejä kohti syksyllä jatkuvaa kakkosdivaria…

10.6.2011: Kaksi peliä taas takana ja molemmista sama lopputulos. Uskomatonta vain, miten sama lopputulos voi aiheuttaa niin erilaisia fiiliksiä… Ensimmäinen 2-1-tappio käytiin hakemassa helatorstaina Jyväskylästä, jossa paikallisen JJK:n ysikutoset kaatoivat munattomasti esiintyneet vierailijat. Itseltäni jäi peli käytännössä näkemättä käytyäni Kristerin kanssa tutustumassa Jyväskylän keskussairaalan kipsaustiloihin. Oikein mainio ja toimiva keskussairaala, mutta kipsi oli kuulemani mukaan iskenyt muihinkin pelaajiin…

Kotipelissä vastaan tuli sitten sarjan selkeästi paras joukkue, Lappee JK. Puhdas peli ja maaliero ennen otteluamme 19-2… Meiltä poissa jälleen Simppa, kuumeinen Joni ja kipsattu Krister. Teemaksi valittiin talvisodan henki, ja sitä joukueesta totosesti löytyi. Vaikka taitava vastustaja piti meitä koko ajan pinteessä, oltiin tauolla vain 1-0-tappiolla. Maalin iski vaparista päällään kukapa muu kuin Tartakovski… Vastaan hankaaminen onnistui kuitenkin mainiosta, vaikka Riku R olikin totaalisti kusessa koko ajan IPSistä tutun Aksun heitellessä keskiympyrästä kaaripalloja Rikun yli laitaan. Riku kuitenkin tappeli kovalla asenteella vastaan, ja vieraiden selkeästä pelillisestä hallinnasta huolimatta ei lisämaalejä eka jaksolla nähty. Vieraatkin alkoivat selkeästi turhautua ja kuumeta, ja toisella jaksolla päästiin joåpa tasoittamaan ottelu 7 min ennen loppua. Sinkkosen Antti nikkasi päällään Matin keskityksen sisään. Piste olisi maistunut hienolta, mutta heti keskialoituksen jälkeen Lappee Jk kuitenkin teki sen tarvittavan meidän pelaajien vielä hekumoidessa tasoituksella. Pisteet siis täysin ansaitusti Lappeenrantaan, mutta ilme joukkueessa oli kuitenkin mainio: jos asenne olisi koko kauden tällainen, olisi sarjataulukko osaltamme iloisempaa katsottavaa. Onneksi kuitenkin sarja alkaa heinäkuussa alusta, ja mietinnässä nyt onkin miten onnistuisimme tuon asenteen monistamaan loppukaudeksi .

30.6.2011: Viimeviikon keskiviikkona kylässä kävi sarjan ainoa nollakerholainen, FC Kuusankoski. Kuusankosken aiemmin erittäin hyvästä -94-ikäluokasta on kuuleman mukaan peräti 8 pelaajaa siirtynyt MyPaan pelaamaan SM-sarjaa, joten tuollainen suonenisku ei tietenkään voi olla näkymättä. Vieraiden kohtaloksi koituukin pelata syksy sarjaporrasta alempana, koska vain voitto Savonlinnassa olisi pitänyt säilymishaaveet elossa. Tuota voittoa ei tullut, vaan pisteet jäivät kotiin lukemin 3-1. Kotijoukkueen peli oli taas mainion Lappee Jk-pelin jälkeen kaikkea muuta kuin ehjää, eikä sarjataulukossa oleva piste-ero mitenkään näkynyt kentällä. Vaisua oli. Maalintekijöinä Rinkisen Saku kahdella ja Olli Koskeli yhdellä osumalla.
Kevätkausi päättyy osaltamme tulevana sunnuntain jolloin vieraaksi saapuu uusi tuttavuus FC Vaajakoski. Kakkosesta nousee syksyksi ykköseen Lappee JK ja PK-37, kolmoseen tippuu ainakin FC Kuusankoski.

FCV jyräsi ylitsemme kovalla asenteella, ja tuloksena oli tappio lukemin 2-0. Lopputuloksena sarjasta oli kevään osalta viides sija, nousu jäi kauaksi mutta toisaalta myös sarjapaikka oli käytännössä varmistettu jo parin ensimmäisen ottelun jälkeen. Sarjan lopputilanne löytyy tästä:

http://www.resultcode.fi/sarjat/sarja_sarjatilanne_ja_ottelut_nayta.php?sarja_id=104821&piiri_id=100007

Syksyä kohti lähdetään sitten nollapisteestä, eli taas kaikki ovat nollilla aluksi ja kaksi parasta nousee ensi kevääksi ykköseen. Keväällä kävi siten, että yhtään alueemme joukkuetta ei pudonnut ykkösestä, joten kun kaksi kovinta nousivat sarjastamme ylöspäin saatiin täytettä vain kolmosen nousijoista PeKa:sta ja HaPK:ista. Pelejä on siis kymmenen, ja taso pitäisi olla selkeästi heikompi kuin keväällä, joten aivan realistista on tapella toisesta nousijan paikasta. Edellämme keväällä oli KuPS, jolta haimme Kuopiosta pisteen ja SiPS, jota vastaan hallitsimme peliä kotona ensimmäisen jakson ja toisella putosimme sitten kyydistä. Toisaalta pataan tuli myös kahdelta alemmaksi sijoittuneelta joukkueelta, joten pallo on pyöreä…

ALUEELLINEN KAKKONEN, SYKSY

Syksyn sarjataulukko ja tulokset löytyy tästä:

http://www.resultcode.fi/sarjat/sarja_sarjatilanne_ja_ottelut_nayta.php?sarja_id=105315&piiri_id=100007

Ensimmäisessä ottelussa ehdimme jo kohdata keväällä hankalan vastuksen antaneet Mikkelin Kissat. Nyt kotipelistä Kissat tippuivat selkeämmin kyydistä, lopputilanne 6-1 (2-0), maalareina Simppa ja Tommi kahdesti, Laamasen Riku ja Matias kerran. Show jatkuu viikon kuluttua jälleen eläinaiheella Kouvolassa…

Tulipa tehdyksi taas kardinaalivirhe… Menomatkalla bussissa erehdyin kehumaan, että tällä kaudella on saatu nauttia poikkeuksellisen laadukkaasta tuomaroinnista. Tietysti sitten Susipelissä pillinvarressa oli kaikkien aikojen pohjanoteeraus, paikallinen erikoisuus jonka punaisten korttien keskiarvo on kuuleman mukaan kaksi per ottelu. Edellisessä Susien naisten pelissä (!) punaisia tuli kolme, ja lisäksi valmentaja pihalle… Vaikka saimmekin ennen ottelua jo tietoa ko. linjasta, oli kokemus silti kaikille mukana olleille unohtumaton! Minkäänlaista kontaktia ei sallittu, pallollinenkin pelaaja syyllistyi rikkeeseen usein jopa silloin kun oli pallottoman edellä, paitsiot voitiin hyvin viheltää keskiympyrästä vaikka avustava ei lippua nostanutkaan ja kaikenlaista hauskaa koettiin muutenkin. Kaiken kruununa oli mustakeltaisille annetut viisi keltaista kortia, joista yhden voin hyväksyä. Sen sijaan Roopen molemmat keltaiset, Peran ainoa ja Ollin ensimmäinen kortti kävivät lähinnä erittäin huonosta huumorista! Huumoria ei kylläkään ollut siinä, että jouduimme noin vartin pelaamaan kahden vajaalla kahden ulosajon vuoksi! Siihen nähden lopputulos 0-0 ei maistunut aivan sköndeltä, mutta mikäli edes jollainlailla normaalia tuomarointia olisi nähty, olisi pelissä kyllä tullut enemmän maaleja kuin varoituksia! Ikävä juttu, että Susien hieno seuratyö joutuu aina välillä kokemaan tuollaista myötähäpeää, vikahan ei suinkaan ollut isännissä vaan ihan jossain muualla.

Keskiviikon LauTP-matsi tarjoaakin sitten odotettua enemmän jännitystä, koska Olli ja Roope on pelikiellossa, molemmat Antit reissun päällä ja Kuoma ja Lamsi jalkavaivaisia. C:stä saadaan penkille hiukan täytettä, mutta silti hikinen iltapuhde on tulossa…

Hyvää keskiviikkoillan ottelussa oli kotiin jääneet kolme pistettä ja Miken toinen peräkkäinen nollapeli. Kummallisen halutonta ja hampaatonta on meno nyt ensimmäisissä otteluissa ollut; puutteena on puhe, huolellisuus, liian vaikeaksi rakentaminen, viimeistely… Kaikenkaikkiaan ongelmaa näyttäisi olevan ennenkaikkea asenteessa!
Ensimmäinen maali tuli vieraiden kulman jälkeen oppikirjamaisesti: Miken nopea avaus, Sakun voimakas nousu ja läpiajo, laadukas laukaus josta maalivahdin torjunnan jälkeen Simo-Santeri pisti riparin sisään. 2-0 puski Topi läheltä maukkaasta keskityksestä. Kaikkiaan tolpat tai ylärima pelastivat vieraat lisätakaiskuilta yhteensä viisi kertaa, joten paine sinänsä oli oikeassa päässä suurimman osan aikaa, mutta, mutta… Lisämaaleja ei nähty.
Kehut menevät nyt lähinnä Sakulle, Mikelle ja Laamasen Rikulle. Muu jengi ei päässyt omalle tasolleen, ei lähimainkaan. Kehut myös C-junnuista lainatulle Aarolle ja Joonakselle. Varsinkin Aaro kentälle ja kärkeen päästyään näytti vanhemmille mallia, mitä pelinälkä ja HALU PELATA tarkoittaa. Mainiota työtä ja tervetuloa molemmat Been treeneihin jos aikataulut puolestanne sallivat. Mielellämme käytämme tarvittaessa molempia poikia jatkossakin!

Ensi viikon lopulla vieraaksi tulee keväällä meidät kaatanut JJK-96. Jos munaton puuhastelu jatkuu samanlaisena kuin nyt ensimmäisissä kolmessa ottelussa, pisteet lähtevät Jyväskylään…

Vaikeaksi tämäkin ottelu sitten poissaolojen vuoksi muodostui. Saku tosin vei meidät heti alkuun 1-0 johtoon, mutta noin vartin kohdalla lukemat olivat jo 1-3. Vastustajan lyhytsyöttöpeli piti meitä välillä pilkkanaan, ja tempo putosi. Ryhtiliike tapahtui kuitenkin ennen taukoa, ja Andy McK:n maalilla oltiin taas pelissä mukana. Tauon jälkeen prässiä nostettin ja tempoa lisättiin, ja sen jälkeen vastustaja putosikin kyydistä. 3-3 tekaisi Topi, 4-3 rynni Sinkkosen Antti ja 5-3 teki jälleen Topi. Topi oli muutenkin man of the match, kahden komean maalin lisäksi Topi kokeili maalin kehikoitakin kahdesti. Toisen jakson hyvästä noususta kiitokset koko porukalle!

Karhulasta ei käteen sitten jäänyt yhtään mitään. Itse en ollut siellä mukana, mutta mukana olleiden juttujen perusteella oli aneemista ja halutonta.. Hellekö vienyt voimat? PeKa:lle voitto 2-0 ja PeKa on edelleen puhtaalla pelillä ja ykkösen paikassa kiinni kaksin käsin.

Vaajakoskella käytiin paikallisen FCV:n vieraana 4.9. Taas tuli todistetuksi jalkapallon olevan vahvasti maalintekopeli, sillä kun ei selkeästä hallinnasta ja paikoista huolimatta laiteta palloa verkkoon, soi lopulta omissa. Niin nytkin, tällä kertaa vieläpä tavallista kirpeämmin, sillä ainoan maalinsa FCV sai meidän puolustuksen purkupallon pomppiessa omasta pelaajasta sisään.. Varsinaisia tekopaikkoja ei FCV:llä ollut yhtään. Lopun hillitty painostus tuotti sikäli tulosta, että Simppa tasoitti kulman jälkitilanteesta 7 min ennen loppua. Enempää ei saatu, vaikka Tommin hirmuveto ihan lopussa käväisi pystytolpassa saakka. Iso kiitos koko joukkueelle kuitenkin hyvästä asenteesta, ilme ja yritys oli kohdallaan, mutta se maalinteko… Munkkikaan ei kyllä käynyt, pikemminkin päinvastoin…

Tulevana lauantaina kutsuu jälleen Jyvässeutu, tällä kertaa Helmeillään ihan Korpilahdelle saakka kohtaamaan JJK:n B2. Nousumahdollisuus on käytännössä mennyt, nyt sitten keskitytään hämmentämään muiden tilastoja…

Otteluraportin linkki: http://www.youtube.com/watch?v=07bKuwn4Ipw

Seuraavaksi kohdataan KuPS 17.11. kotona.

KuPS oli tasan samanlainen vastustaja kuin kevätkierroksella: fyysinen ja ärhäkkä. Palloilu oli kaikenkaikkiaan samanlaista tasaista vääntöä tälläkin kertaa, ja lopputuloksen oli ympäripyöreä 0-0. meillä oli kyllä montakin tekopaikkaa taas kerran, mutta niinpä KuPSillakin viime hetkillä yksi avopaikka josta vastustaja joutui laittamaan onneksi väärällä jalalla, ja ohihan se meni… Yksi piste molemmille,

Viimeisessä kotipelissä vastaan tuli kevätkierrosten jälkeen kolmosesta noussut HaPK, ja konkreettisesti vastaantulijahan Hamina oli. Tauolla lukemat “vain” 1-0 Laamasen Rikun puskumaalilla, mutta toisella jaksolla sitten alkoi ropista. Maalareina toimivat Roope, Matti, Kossu ja Topi. Loppulukemat täysin ansaitusti 5-1.

Sarja päättyy sitten sunnuntaina 9.10. sarjan voittajajoukkueen SiPSin vieraana. Sieltä lähdetään hakemaan hyvää fiilistä ensi kauden aloittajaisiin…

Viimeisestä sarjapelistä saatiin sitten hartaasti odotettu revanssi. Meitä kotona pahasti kylvettänyt SiPS sai kotonaan pataansa numeroin 5-1. Maalareina Simppa, Olli, Topi, Matti ja Tommi. itse en päässyt paikalle koska olin vaimon määräämällä pakkolomalla Kyproksella, joten kuten yleensä jengin paras matsi jäi näkemättä…
Loppusijoituksena sarjassa oli siis kolmas sija, ja unelma jäi viiden pinnan päähän. Kaikenkaikkiaan mainio kausi kuitenkin takana, ja mielenkiinnolla odotamme jatkoa ensi kauden Aa-junioreiden alueellisessa kakkosessa. Näillä näkymin koko torvisoittokunta jatkaa yhdessä, koska B-junnuja ei ensi vuonna todennäköisesti riitä omaan joukkueeseen.